Liiketoimintaa koneoppimisesta?

Koneoppiminen ja tekoäly ovat kaikkien aikaansa seuraavien teknologistien huulilla ja pääkopissa juuri tällä hetkellä. Teknologia menee eteenpäin hurjaa vauhtia, ja ohjelmistovalmistajat lisäävät kyseisiä ominaisuuksia tuotteisiinsa. Infrapalvelutaloille, kuten Accountor ICT, koneoppiminen on ollut todellisuutta jo useamman vuoden. Ajurina koneoppimiselle on toiminut tietoturva ja sellaisena se toimii edelleen.

Tyypillinen esimerkki itsestään oppivasta tekoälystä on esimerkiksi sähköpostin spam-suodatus, palvelu josta suurin osa tietotyöläisistä on nauttinut jo vuosikaudet. Moni toki muistaa vielä ne vanhat, huonot ajat, jolloin inbox täyttyi miehisyyttä parantavien sinisten pillerien mainoksista ja muista vastaavista aikasyöpöistä. Aikanaan laskimme, että delete-näppäimen painamiseen kulutettu aika maksoi noin kaksi euroa päivässä per tietotyöläinen. Vähänkin suuremmassa yhtiössä tästä alkoi jo vuositasolla tulla melkoinen summa. Tämä matematiikka tuskin on vanhentunut vaikka nykyään delete-näppäintä ei enää tarvitse painella kovin usein, kiitos koneoppimisen.

Sähköpostin tietoturvajärjestelmät suodattavat liikenteen ja oppivat lennossa minkälaiset tietosisällöt ovat roskaa (tästä voi yrityksen markkinointi toki olla eri mieltä..), ja mitkä tietosisällöt on toimitettava luettaviksi. Kyseessä on siis koneen datasta oppimalla tekemä sisältö-analyysi, jota tuetaan vielä erilaisilla ulkoisilla tietolähteillä, kuten vertaamalla lähettäjän ip-osoitetta tunnettujen roskapostittajien osoitteistoihin.

Koneoppiminen voidaan karkeasti jakaa kahteen pääalueeseen. Perinteisempi näistä on tapa jossa konetta opetetaan näyttämällä sille dataa, joka sen toivotaan tunnistavan datamassasta. Toinen tapa on antaa koneen oppia itse katsomalla datamassaa. Tällöin koneelle ei aseteta ennakkoon mitään premissejä, vaan se saa omien algoritmiensa pohjalta päätyä mihin tahansa lopputulokseen. Näitä tapoja voidaan toki yhdistää, kuten sähköpostiesimerkissä tehtiin. Kone oppi itsekseen, mutta sille myös näytettiin vertailutietoa varten tunnettujen roskapostittajien hengentuotoksia.

Accountor ICT käyttää koneoppimista ja tekoälyä moneen muuhunkin asiaan kuin sähköpostiin. Kyseiset teknologiat ovat vahvasti käytössä tukemassa ihmisten työtä. Meillä kertyy valtava määrä erilaista lokidataa joka päivä. Keräämme tuotantoalustoista tietoa jatkuvasti. Mikä muuttui missäkin, kirjautuiko se jo ylläpidon henkilöjärjestelmään, missä kirjautuminen epäonnistui, minkälaisia tuotantotapahtumia tapahtui runkoverkossamme, ja niin edelleen. Puhumme siis todella suurista määristä hyvin erityyppisiä tapahtumia, jotka kaikki keräämme talteen.

Syy, miksi lokidataa kerätään on kahtiajakoinen: käytämme sitä toimintamme jatkuvaan kehittämiseen ja toisaalta asiakkaidemme tietoturvan takaaminen edellyttää sitä. Koska yksittäisiä tapahtumia on valtava määrä joka päivä, olisi käytännössä mahdotonta louhia tuosta datamassasta mitään järkevää irti ihmistyönä. Tällaisessa tilanteessa emme mitään muuta tekisikään kuin katselisi tapahtumarivejä ruudulta, ja todennäköisesti emme silti osaisi yhdistää erilaisten tapahtumien keskinäisiä riippuvaisuuksia toisiinsa. Emme ainakaan yhtä nopeasti kuin kone. Tekoälymme pystyy liputtamaan erilaisia tapahtumia asiantuntijoillemme, jolloin pääsemme suoraan kiinni tapahtumiin jotka vaativat huomiotamme. Datamassan läpikahlaamisesta huolehtii tekoäly.

Koska pilvipalveluiden tuottaminen on ydinliiketoimintaamme, käytämme jo tekoälyä ja koneoppimista hyödyksemme monella eri tuotannon tasolla. Toimiala on edelläkävijä tässä asiassa. Tekoäly tulee kuitenkin muuttamaan kaikki muutkin toimialat. Monet perinteiset alat käyvät jo tällä hetkellä läpi murrostaan. Pankkisektori on viime päivinä ollut asiasta mediassa esillä. Digitalisaation liikkeelle sysäämä toimintamallien murros on ollut käynnissä jo pitkään. Suomen pankkisektorin työntekijämäärä on laskenut tasaisesti. Vielä vuonna 2011 Suomen pankkien työntekijämäärä oli lähes 32 000, viime vuonna enää hieman päälle 28 000. Viidessä vuodessa pankkisektorin ihmisten tekemä työ väheni 4000 henkilötyövuodella. Tehty työ ei toki hävinnyt mihinkään, se vain murskataan koneissa bitteinä. Trendi tulee varmasti vain kiihtymään.

Digitalisaation ensimmäinen aalto automatisoi työnkulun prosesseja tietoteknisin keinoin. Seuraava aalto tuo tullessaan tekoälyn ja koneoppimisen. Myös se tulee hävittämään ihmisten tekemää työtä, kaikilla toimialoilla. Tällainen näkökulma on realistinen ja voi kuulostaa raadolliselta, mutta asiat eivät isossa kuvassa ole näin negatiivisia.

Esimerkiksi IT-alalla on krooninen työvoimapula: osaavat tekijät ovat harvassa. Näiden henkilöiden ajan ja kapasiteetin käyttäminen niihin tehtäviin jotka ”bottikin” voi hoitaa, on haaskausta. Aivan lähitulevaisuudessa tekoäly ja koneoppiminen tulevatkin korvaaman sellaista työtä, johon ihmisestä ei ole tekijäksi.

Digitalisaatio mahdollistaa myös valtavan tuottavuuden lisääntymisen. Se on vanhenevan ja pienen väestön omaavalle Suomelle erinomainen asia. Voimme vähemmällä väellä saavuttaa suuremman tuottavuuden.

Yrityksissä onkin nopealla aikataululla tunnistettava ne työnkulut, työt ja prosessit, joita voidaan tehostaa ottamalla käyttöön uusia teknologioita. Väsymätön automaatio ja tekoälyrobotti voivat ottaa tehtäväkseen useita erilaisia rooleja ja auttaa henkilöstöä tekemään entistä parempaa jälkeä. Vähemmällä porukalla saadaan aikaan enemmän. Kun nämä uudet teknologiat vielä leivotaan sisään yritysten tuotteisiin ja palveluihin, meillä on voittava resepti.

Ilmaista ei teknologiakaan ole, mutta oikein tuotteistettuna ja käytettynä sen avulla saatava kustannushyöty ja tuottavuuden lisääntyminen kirittävät suomalaisia yrityksiä maailman markkinoilla. Tällä ja viime vuosikymmenellä olemme jo nähneet työn siirtymisen Aasian halpatuotantomaihin, sekä käyneet läpi laman, joka johtui niin globaalin markkinan murroksista (..iPuhelin..) kuin oman kilpailukykymme rapautumisesta suhteessa kilpailijamaihin. Tekoäly, koneoppiminen ja laajemmin digitalisaatio antavat meille, harvaan asutulle pienelle maalle, aseet takaisin omiin käsiimme. Intialaisella palkalla ei voi tulla Suomessa toimeen, mutta uusien teknologioiden osaava hyödyntäminen kääntääkin asetelmat toisinpäin. Se, mistä olemme palkkatasossa joutuneet antamaan tasoitusta globaalissa kilpailussa, ei olekaan enää niin merkittävä tekijä.

Meitä suomalaisia on noin 5,5 miljoonaa. Mitäpä jos meillä olisi 500 000 000 tekoälyrobottia kavereinamme?

Ville Laiho

Ville Laiho on Accountor ICT:n teknologiajohtaja.

+358 50 326 5130

ville.laiho@accountorict.fi

PYSY AJAN TASALLA

TILAA ILMAINEN UUTISKIRJE

Saat yrityksemme tuoreimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.